|
Yö 27.01.2002
On kylmä lattia patjana,
en tunne kylmää,
kirkas taivas peittona,
en äärettömyyttä,
pyöreä kivi tyynynä,
en kovuutta.
Askeleet kaukaisuudessa,
en jaksa kävellä,
ihmisten lämpö,
jota en tunne,
vieraat ajatukset,
joita en ymmärrä.
Mä sanon, että on yö,
ja suljen silmäni,
vaikka aurinko paistaa,
suoraan naamaani.
[TAKAISIN]
|