Tekisitkö palveluksen ?

Nosta oikea kätesi ilmaan...

korkeammalle! Oikeasti, venytä oikein kunnolla!

Niin että se tuntuu.

Tunsitko viiltävää kipua?

Jos, niin kävit juuri sydämessäni.

Merry Fucking Christmas to you too.

(no en mä tosissaan...)

Tuli tuosta veturista vaan mieleen, että ehkä kaikki epäonnistumiset
elämässä johtuvat siitä, että en saanut pienenä koskaan lahjaksi
sellaista brio:n puista veturirataa... =)

Kerro miksi en osaa enää lentää?

Niin minä kerron, miksi en halua.

Kerro minne minun pitäisi mennä?

Niin minä kerron, miksi en halua.

Kerro mitä tekisin ?

Niin minä kerron,

että minä en jaksa.

Liian heikot siivet?
Liian vähän uskoa?
Liian paljon kantamusta?

Rakensin pilvilinnan,
jonka SINÄ puhalsit hajalle.

Maalasin sateenkaren,
jonka SINÄ sotkit kyynelillä.

Suljen kirjan ja käyn nukkumaan.

Käy sinäkin?

Miksi vaellat sydämessäni,
tulet öisin uniini.

...ehkä ei ole paras hetki kirjoittaa mitään,
kun on juuri herännyt.

ei tänään.

...ja kun enkeli katsoi silmiini, tiesin, että elämäni olisi tyhjä ilman sitä.

Suuren palautteen innoittamana,
kalenteri on nyt näin,
jolloin ei kenenkään tarvitse,
kelata alas lukeakseen "uusimman".
Vaikka ei ole sanottu,
etteikö edellisiin luukkuihin tulisi muutoksia
koska nekin ovat kuin elämä

pienellä e:llä.

Vielä on liian vähän lunta,
että voisin toteuttaa visioni,
suuresta lumiukosta,
joka vartioisi,
asuntoani,
kaikelta pahalta.

Enkeli tuli eilen luokseni,
sängyn vierelle laskeutui,
nukuin syvällä haaveissani,
tunsin lämmön kasvoillani.

Se kuiskasi mulle sanoja,
lohdutti sieluni saloja
silitti hiuksiani,
lauloi hiljaa hyräillen.

Muistan enkelin sanonneen,
jotain rakkaudesta,
kuinka kaikki murenee,
ihmisten pahuuteen.

Raotin hieman silmiäni,
enkelini sen näki,
hymyili vakavasti,
nukahdin välittömästi.

Aamulla kun heräsin,
tunsin lämmön vierelläni,
enkelini se vaan vartio,
kadonnutta sieluani.


' mika.

Lyhdyllä saisi ainakin valoa tähän pimeyteen!

Olisitko minun ystävä,
salaisuuksien pitäjä,
masennuksen poistaja?

Tönäisisit välillä,
tarkistaaksesi,
että olen paikalla.

Istuisit kanssani kahvilla,
lukisit lehdestä,
horoskooppimme.

Olisitko minun ystävä,
salaisuuksien tekijä,
matkustaja autossa?

Antaisit minun valvoa,
taivasta katsella,
pitäisit kädestäni,
ja toivoisit samaa,
tähdenlennon hetkellä.

Sammuttaisit valot,
suutelisit niskaa,
sanoisit,
"hyvää yötä",
etkä katoaisi mihinkään,
heti huomenna.


' mika.

Onneksi on kuu, koska jos aurinko sattuisi sammuamaan niin voisi olla ihan pimeää...vai
miten se nyt menikään?

No kuitenkin, Joulukuu : Kuu jolla tonttuhattu. Aika yksinkertaista.

Ostin lamppuja ja jo nyt 2 niistä on rikki... voisikohan vika olla tuossa valaisimessa ?

Rakas joulupukki :)

Tänä vuonna olen ollut erikoisen kiltti(?) ja siksi ajattelinkin kirjoittaa
pienen listan lahjoista, joita toivon näkeväni aatona. Sen pidemmittä puheitta,
alla lista joka ei ole missään erityisessä järjestyksessä :

• Suklaata (tiedät kyllä mitä!!)
• Lämpimät sukat
• Hymyä koko vuodeksi kaikille
• Korjaussarja särkyneelle sydämelle (lisää suklaata?:))
• Rauha maailmaan... vaatimattomasti.
• Joku hyvä kirja tai Digikamera
• Ahdistuksenpoistoainetta (2l)
• - 5Kg
• Valoa!
• Hauskaa ja rauhallista joulua kaikille!!!!!!!

Näin...hieman jouluista tunnelmaa, onhan kyseessä kuitenkin joulukalenteri ;)

Hiljaista... ja tyhjää.

Kaduilla kävelevät ihmiset tuijottavat vakavina eteensä,
liikkuvat määrätietoisesti kohti kohtaloitansa, kuin ohjelmoidut robotit.
Joudun väistelemään heidän katseitansa ja yritän pysyä poissa heidän jaloista.

Olenko ainoa maailmassa, joka on pysähtynyt ?

Olen kaikkien tiellä kun painan pääni kohti lattiaa, nostan käteni korkealle ja huudan nimeäni
...eikä kukaan reagoi
Minä en ole olemassa näille ihmisille, eivätkä nämä ihmiset ole olemassa minulle.

Seison keskellä käytävää, yritän pysäyttää lähimmän ihmisen mutta käteni
ei saa otetta... lähden juoksemaan peloissani kohti sulkeutuvia ovia,
valot ovat jo sammuneet.

Hiljaisuus laskeutuu. Pysähdyn kuuntelemaan sydämeni lyöntejä.

Pieni valo kaukaisuudessa... siristelen silmiäni ja olen näkeväni enkelin,
sinisiipisen...

Hitaasti lähestyn ja tunnen lämmön kasvoillani. Siivet värisevät hieman ja
tiedän enkelin juuri valmistautuvan lähtöön...huudan minkä keuhkoistani lähtee,
juoksen niin lujaa kuin vain jaloistani pääsen, kurotan käsiäni kohti enkeliä...
"älä jätä minua tänne..."

ja juuri viime hetkellä, kompastun, kenkäni lentää jalasta ja sieltä kurkistaa
pieni tyttö, hymyillen laulaa: "...mennää minne vaan"

Orava, jolla kädessään iso tammenterho, verhon takaa kurkistaa.

Huomenta ja hyvää yötä!

Pitäisi sanoa, että hyvää itsenäisyyspäivää, mutta ketä kiinnnostaa?

Sen sijaan joku voisi kertoa, miten hymyilevä kärpässieni liittyy jouluun ja miksi kalenterissani oli sellainen ?

Suklaa sen sijaa ei maistunut sienelle.

Näin... kolme päivää menivät elämässäni, vapaa pudotuksessa.

Miksi ei osaa olla onnellinen?

Civilization 3 : Kaiken pahan alku.

Ikäänkuin ei muuten väsyttäisi niin pitää aina vaan pelata. Mutta nyt menee jo niin huonosti, että aloitan alusta!

Katson pimeyteen ja pimeys katsoo takaisin. Hymyilen varovaisesti mutta pimeys ei hymyile takaisin.

Sytytän kynttilän ja melkein nukahdan sen viereen.

Pimeää ja viimeinen lamppu sanoi itsensä irti olohuoneesta... tarvis varmaan tehdä jotain ;)

Valaisen siis kattoa, ikäänkuin siellä olisi jotain katseltavaa, vaikka kattoa tulee katseltua yllättävän paljon...varsinkin krapulassa ei voi tehdä muuta, kuin maata ja tuijottaa.

Paljonkohan sellainen kunnon valohoito maksaisi...

toimisikohan se ?

kertokaa!?

Huomenna auto katsastukseen... kerrankin voi mennä tietäen, että menee varmasti läpi :) näitä elämän pieniä iloisia hetkiä... joita on vähemmän joka päivä :/

Nukuttaa ja eikä mikään tunnu olevan kohdallaan. Ikäänkuin eläisi hieman eri ajassa kun mistään ei saa otetta. Yhteydet eivät pelaa.

Siitä tulikin mieleeni :

Koskaan et tiedä, kuka kävelee vastaan, keneen törmäät seuraavaksi tai mitä sinulle sanotaan kun saavut paikalle.

Koskaan et tunne toista ihmistä tarpeeksi hyvin.

Koskaan et voi olla varma tunteistasi.

Koskaan et ole onnellinen jos jatkuvasti pelkäät seuraavaa.

;)

Aamu... katselen ulos ikkunasta ja näen vain heijastuksen itsestäni. Lumihiutaleet tippuvat hitaasti, peittäen viimeisetkin puut kauniin valkoisen vaipan alle. Linnut hyppivät kilvan laudalla ja koittavat ahmia siemeniä tulevien pakkasten varalle.

Suljen verhon ja istun pöytään.

Lämmin kuppi kahvia ja eilen leivottu banaanikakku edessä. Tehtävänä tuhota kumpikin. Onnea matkaan.

Kahvit saan juotua, mutta banaanikakkua jää vielä illaksi. Hyvä niin!

Hyvä niin...